6. Ohjelmat ja alaohjelmat
6.10. Epäpuhtaudet ympäristössä (BALFI-D08)
6.10.1. Avomeren haitalliset aineet ja vaikutukset (BALFI-D08-1)
Seurannan riittävyys: Tiedot ovat olemassa, mutta niiden kokoaminen yhteen rekisteriin tulisi järjestää.
Laadunvarmistusmenetelmät: Tiedon keruuta varten tulisi valmistella yhteinen ohje.
tiedonhallinta: Tietoja varten tulisi kehittää valtakunnallinen rekisteri.
kehitystarpeet: Ks. kohdat seurannan riittävyys, laadunvarmistusmenetelmät ja tiedonhallinta.
mitattavat ominaisuudet
Yhdisteryhmät, jotka kuuluvat prioriteettiainedirektiivin (uusittu 2013/39/EU) mukaisiin seurantoihin tai ovat Itämeren toimintaohjelmassa erikseen nimettyjä:
• dioksiinit ja muut dioksiininkaltaiset yhdisteet (TEQ) silakassa*,
• polybromatut difenyylieetterit silakassa (kongeneerit BDE 28; 47; 99 ja 100; 153 ja 154; 183 ja 209)*,
• perfluoratut yhdisteet (PFOS) silakassa *,
• heksabromisyklododekaani (HBCDD) silakassa *,
• tributyylitinayhdisteet [TBT, TPhT] sedimentissä,
• klooratut yhdisteet (heksaklooribentseeni [HCB], heksaklooributadieeni [HCBD], klorosykloheksaani [α- ja γ-HCH], diklooridifenyylitrikloorietaani [kokonais-DDT]) silakassa,
• dikofol, heptakloori silakassa *,
• raskasmetallit (Hg, Cd, Pb,) vedessä, paitsi Hg silakassa,
• meriveden öljypitoisuus,
* Uuden prioriteettiainedirektiivin aineita, jotka ovat 2014 –2018 tutkinnallisen seurannan kohteena. Näiden yhdisteryhmien osalta ei ole avomeren seuranta-aineistoa mutta ko. yhdisteiden haitallisuus ja esiintyminen on tiedossa, todennäköistä tai vähintään vaatii haitallisuuden perusteella selvitystä.
Biologiset vaikutukset:
• lysosomikalvon stabiilisuus silakassa.
Seurantataajuudet on valittu tunnetun kuormituksen, esiintyvyyden, haitallisuuden ja mittauskelpoi-suuden perusteella. Havaintoryhmät ovat:
• Yhdisteryhmät, jotka kuuluvat elintarvikelainsäädännön tai VPD laatunormidirektiivin (uusittu 2013/39/EU) mukaisiin seurantoihin tai ovat Itämeren toimintaohjelmassa erikseen nimettyjä:
o polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja dibentsofuraanit (PCDD/F) (MSD-kriteeri 9.1), o polybromatut difenyylieetterit (ml. PBDE-209, deka-PBDE) (v. 2015 alkaen),
o perfluoratut yhdisteet (PFOS) (v. 2018 alkaen), o heksabromisyklododekaani (HBCD) (v. 2018 alkaen),
Näiden yhdisteryhmien osalta ei ole avomeren seuranta-aineistoa (olleet HELCOM-seurannan ulko-puolella, ainoastaan yksittäisiä havaintoja) mutta yhdisteiden haitallisuus ja esiintyminen on tiedossa, todennäköistä tai vähintään vaatii haitallisuuden perusteella selvitystä. Yhdisteet uhkaavat elintar-viketurvallisuutta –> kartoitus käynnistyy vuonna 2014 –15 ja seurannassa noudatetaan valikoitujen yhdisteryhmien osalta 2– 3 vuoden näytteenottotaajuutta.
• HELCOM-seurantaan kuuluneet klooratut yhdisteet (kuten PCB ja DDT), jotka ovat yhä havait- tavissa mutta näiden yhdisteiden pitoisuudet ovat vähentyneet merkittävästi huipputasoistaan ja ovat varsin vakiintuneella taustatasolla –> seurataan yhä, mutta pienemmällä painoarvolla (paitsi jos tulokset syntyvät muiden havaintojen sivutuotteena).
• HELCOM-seurannassa olleet raskasmetallit, joiden pitoisuuksissa ei ole moniin vuosiin havaittu merkittäviä muutoksia –> seurantaa voi harventaa ja painottaa elohopeapitoisuuden seurantaa.
• HELCOM-protokollan mukainen meriveden öljypitoisuuden seuranta on kustannustehokas tapa seurata meriympäristön tilaa –> jatketaan seurantaa siten, että tarvittaessa voidaan painottaa enemmän talviaikaista (maksimipitoisuuksien) seurantaa.
Kalojen pyyntialueet: silakkaa saadaan avomereltä riittäviä määriä ainoastaan neljältä pitkäaikaisseu-ranta-alueelta. Nämä pidetään ohjelmassa mukana.
Erillis- ja yhdistelmänäytteet: Nykyisen seurannan mukaisesti erillisnäytteitä (yksilöitä) analysoidaan niissä kemikaaliryhmissä, joista ei ole ennakkoon riittävää tietoa yksiköiden pitoisuusjakaumasta. Tä-män jälkeen tarkastellaan aineiston hajonta. Tavoitteena on näiden yhdisteryhmien ja myös aiemman HELCOM-seurannan yhdisteiden (ryhmät 1 ja 2) osalta siirtyä enenevässä määrin yhdistelmänäyttei-den (useiyhdistelmänäyttei-den yksilöiyhdistelmänäyttei-den seos) käyttöön. Tällöin hyödynnetään jo julkaistua tietoa yhdistelmänäytteiyhdistelmänäyttei-den edustavuudesta (mm. Bignert 2008). Mikäli pyynnissä ei saada riittävää määrää kaloja, painotetaan kaloista tehtävien yhdistelmänäytteiden käyttöä seurannassa.
Kalojen ikä, pyyntiajankohta ja suhde elintarvikekalaan: Silakat pyydetään ottamalla valikoimaton näyte, jossa on riittävä määrä kohteena olevia yksilöitä. Kalojen ikä määritetään pyynnin jälkeen.
Saaliin varmistamiseksi silakat pyydetään alkukeväällä kuten viime vuosina on tehty. Silakkaseuran-nassa otetaan käyttöön siirtymäaika, jonka kuluessa aiemmin käytetyistä pienen kokoluokan (kaksi-vuotiaista) silakoista siirrytään elintarvikekokoa oleviin silakoihin. PCDD/F+PCB ja raskasmetalleilla näytteenotto, preparointi ja analysointi elintarvikelainsäädännön mukaisesti.
Sedimenttien käyttö: Avomeren pintasedimenttejä ryhdytään käyttämään orgaanisten tinayhdisteiden seurannassa. Tarkoitusta varten valitaan kolme vakaan sedimentaation aluetta. Mikäli analytiikka ei ole heti mahdollista, kerätään näytteitä näytepankkiin.
mittausmenetelmät
PCDD/F + PCB + klooratut hiilivedyt + PBDE
Yhdisteet analysoidaan kylmäkuivatusta silakan lihasnäytteestä ja näytteen rasvaprosentti määrite-tään. Analytiikka seuraa THL:n ja SYKE:n sertifioituja menetelmiä.
Tributyylitinayhdisteet
Tributyylitinayhdisteet, dibutyylitina [DBT] ja dioktyylitina [DOT] kerätään kolmelta vakaan sedi-mentoitumisen alueelta pintasedimentistä.
PFOSMääritettävä PFOS-yhdiste ja näytteen rasvaprosentti määritetään kylmäkuivatusta silakkanäytteestä.
Analyysi noudattaa THL:n sertifioituja standardeja.
Kokonaisöljy
Kokonaisöljy analysoidaan pintamerivedestä käyttäen SYKE:n ohjetta.
Raskasmetallit
Raskasmetallien näytteenotto- ja analyysi seuraa SYKEn ohjetta.
Lysosomikalvon stabiilisuus
Analyysi tehdään silakasta ja kampelasta. Kuvaus on Moore ym (2004) ja HELCOM indikaattori-kuvauksessa: http://www.helcom.fi/Lists/Publications/BSEP129B.pdf.
Alaohjelman alkamisvuosi: Avomeren haitallisten aineiden seuranta (silakka; raskasmetallit ja PCB, orgaaniset klooripestisidit ja kokonaisöljy) on alkanut merentutkimuslaitoksessa 1970-luvun lopulla (metallit ja öljy) ja 1985 (orgaaniset yhdisteet). Tässä kuvattu alaohjelma alkaa vuonna 2014, osa aineista tulee seurantaan vasta myöhemmin seurantakauden aikana prioriteettiainedirektiivin aikataulua seuraten..
Alueellinen kattavuus ja havaintoverkko: Taulukko näyttää havaintoasemien määrän meri-alueittain.
Merialue Halogenoidut
Kokonaisöljy Tributyylitinat yhdisteet ja Lysosomi-
ja raskasmetallit pinta- raskasmetallit kalvon
pintavedessä sedimentissä kaloissa stabiilisuus
Perämeri 2 1 1
Merenkurkku
Selkämeri 2 1 1 1
Ahvenanmeri 1
Saaristomeri Pohjoinen Itämeri 1
Suomenlahti 4 2 2 2
kuva 15. Avomeren kalojen haitta-ainepitoisuuksien seuranta-alueet ja vesipitoisuuksien seuranta-asemat.
Havainnoinnin ajallinen kattavuus: Kaloja kerätään vuosittain aine-analyyseihin. Vaikutukset analysoidaan vuosittain neljältä asemalta. Merivettä kerätään kaksi kertaa vuodessa öljyanalyyseihin ja neljä kertaa vuodessa raskasmetallianalyyseihin.
kuinka seurantaohjelma huomioi ja on ratkaissut rajat ylittävät vaikutukset ja seurannan kohteet: Avomeren seurannat seuraavat HELCOM COMBINE -ohjeita ja yhteistyötä menetelmien, seurantojen järjestämisen ja tulosten esittämisen suhteen tehdään HELCOM:issa: http://www.helcom.
fi/baltic-sea-trends/hazardous-substances/.
Yhteensopivuus kansallisen, EU-lainsäädännön tai muun kansainvälisen sopimuksen seurannan kanssa:
Mitattavat muuttujat Vesien- Meren-
hoito hoito Elintarvike-
(VPD) (MSD) asetus UN POP HELCOM
PBDE x x x x x
Dioksiinit ja dioksiinin
kaltaiset yhdisteet x x x x x
HCB, HCH, DDT ja HCBD x x
Elohopea x x x x
Kadmium x x x x
Lyijy x x x x
Tributyylitinayhdisteet x x (x) x
PFOS x x x x x
HBCD x x x x
Kokonaisöljy x x
Lysosomikalvon stabiilisuus x x
Seurannan riittävyys: Aineisto kuvaa luotettavasti pitkäaikaismuutoksia niissä muuttujissa, joita on seurattu jo pidemmän aikaa. Osaa aineista ei ole seurattu aikaisemmin. Aineiston tuottama maan-tieteellinen tila-arvio on luotettava ympäristössä pysyvillä ja kertyvillä aineilla.
Laadunvarmistusmenetelmät: Näytteenotossa, säilytyksessä, preparoinnissa ja analysoinnissa noudatetaan ympäristönsuojelulaissa esitettyjä vaatimuksia, HELCOM:n ja VPD:n käsikirjoja, sekä suomalaisia vesiympäristölle vaarallisten aineiden ohjeita (ks. viitteet). Kemiallisessa analytiikassa käytetään mahdollisuuksien mukaan akkreditoituja laboratorioita. Niissä tapauksissa, joissa ei ole ak-kreditoituja menetelmiä saatavilla, käytetään validoituja menetelmiä, joiden soveltuvuus tutkittavalle näytelajille ja pitoisuustasolle on osoitettu ja mittausepävarmuus on määritetty. Vertailukokeita ja varmennettuja vertailumateriaaleja tulee käyttää menetelmien laadunvarmistuksessa. Näiden puut-tuessa käytetään muita matriisivertailumateriaaleja ja esim. kahdenvälisiä vertailuja.
kehitystarpeet: Silakoiden seurannassa on tarkoitus siirtyä suurempiin (n. 4 v.) yksilöihin myös niiden muuttujien osalta, jotka perustuvat ympäristökriteereihin (MSD-kriteerit 8.1 ja 8.2).
VPD:n uusien laatunormien mukaisten aineiden seuranta tulisi perustua tutkinnalliseen seurantaan 2015 –2016 ennen varsinaisen seurannan alkamista. Näytepankkitoimintaa tulisi kehittää uusien aineiden tilannekuvan parantamiseksi.
tiedonhallinta: Avomeren seuranta-aineisto säilytetään SYKE:n tietokannoissa ja raportoidaan ICES:iin. HELCOM julkaisee yhteenvetoja useilla haitta-aineindikaattoreilla: http://www.helcom.fi/
baltic-sea-trends/hazardous-substances/indicators/.
viitteet
Bignert A. 2008. Some consequences using pooled samples versus individual samples and pooled samples with various relation between sampling error and uncertainty due to chemical analysis.
Swedish Museum of Natural History, Department of Contaminant Research. Överenskommelse 212 0840 Diarienr 235-1775-08Mm. 9p.
European Commission 2009. Common implementation strategy for the Water Framework Directive (2000/60/EC). Guidance Document No. 19. Guidance on surface water chemical monitoring under the Water Framework Directive, Technical Report 2009-025. ISBN 978-92-79-11297-3. http://circa.europa.eu/Public/irc/env/wfd/library?l=/framework_directive/guidance_
documents/guidance_monitoringpdf/_EN_1.0_&a=d
European Commission 2010. Common implementation strategy for the Water Framework Directive (2000/60/EC). Guidance Document No. 25. Guidance on chemical monitoring of sediment and biota under the Water Framework Directive, Technical Report 2010.3991. ISBN 978-92-79-16224-4. http://circa.europa.eu/Public/irc/env/wfd/library?l=/framework_directive/
guidance_documents/guidance_monitoring/_EN_1.0_&a=d
Karvonen, A., Taina, T., Gustafsson, J., Mannio, J., Mehtonen, J., Nystén, T., Ruoppa, M., Sainio, P., Siimes, K., Silvo, K., Tuominen, S., Verta, M., Vuori, K.-M. & Äystö, L. 2012. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen – Kuvaus hyvistä menettely-tavoista. Ympäristöministeriön raportteja 15/2012. Ympäristöministeriö, Helsinki. 149 s.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=422472&lan=fi
Kuva: Riku Lumiaro / YHA Kuvapankki
6.10.2. rannikon haitalliset aineet ja niiden vaikutukset (BALFI-d08-2)