Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Menetelmä soveltuu tekstimuotoisiin aineistoihin, joista muodostetaan tiivistetty kuvaus erottamalla aineisto pieniin osiin, kä-sitteellistämällä ja muodostamalla uudeksi tiivistetyksi kokonaisuudeksi. Johtopäätökset muodostetaan kytkemällä tulokset laajempaan kontekstiin ja aiempaan tutkimuskirjalli-suuteen. Sisällönanalyysi soveltuu induktiiviseen, deduktiiviseen ja abduktiiviseen tymistapaan. (Tuomi & Sarajärvi 2002.) Tutkielmassa käytetään teoriasidonnaista lähes-tymistapaa, jolloin analyysi ja luokittelu perustuu aineistoon ja teoreettiseen viitekehyk-seen.
Aineiston analyysi aloitettiin litteroimalla haastatteluaineisto kokonaisuudessaan Word-tekstinkäsittelyohjelmaan heinä–elokuussa 2020 ja kaksi ensimmäistä haastattelua välit-tömästi haastatteluiden jälkeen kesäkuussa. Haasteita litteroinnille aiheuttivat laatuerot puhelinhaastatteluiden, Skypen ja Teamsin välityksellä toteutettujen haastatteluiden vä-lillä. Puhelinhaastatteluiden nauhoitus oli paikoin huonolaatuista. Litteroinnissa huomi-oitavaa oli, että haastateltavien murreilmaisut olivat haastattelijalle ennalta tuttuja aiem-man asuinpaikan takia. Litteroinnin jälkeen aineistosta alleviivattiin Kymenlaakson asun-tosijoittamiseen ja asuntosijoittajien riskinottokykyyn liittyvä aineisto. Aineisto erotettiin tutkimuskysymykseen ja teoriaan peilaten. Esimerkiksi kuvaukset omasta työnantajasta, työtilanteesta ja perhesuhteista rajattiin pois, jotta aineisto oli yhtenäinen tutkimuskysy-mysten kanssa ja haastateltavat eivät olisi helposti tunnistettavissa.
Rajattu aineisto kopioitiin litterointiaineistosta erilliselle tekstitiedostolle, jossa eri haas-tatteluista saadut aineistot koottiin haastattelurungon mukaisesti teemoittain. Muodos-tetut teemat olivat (1) Asunto-osakkeet Kymenlaaksossa, (2) Vuokralaiset ja vuokratta-vuus, (3) Vahvuudet ja heikkoudet, (4) Tulevaisuus, (5) Henkilökohtainen riskienhallinta.
Teema viisi rakentui toiminnan aloittamisesta, tavoitteista, hajautuksesta, ajasta, vir-heistä, alueen tuntemisesta, riskikokemuksista ja asuntobuumin yhteydestä koostuvista alateemoista. Osa tekstistä kuului useampaan teemaan samanaikaisesti.
Seuraavaksi teemoja ja alateemoja tiivistettiin, yhdisteltiin ja osa rajattiin tutkielman ul-kopuolelle. Esimerkiksi asuntosijoitusbuumia koskeva aineisto rajattiin tutkielman
ulkopuolelle, koska se ei vastannut suoraan tutkimuskysymyksiin. Aineiston analyysiä jatkettiin koodaamalla aineisto eri väreillä tekstinkäsittelyohjelmalla. Koodaamalla ai-neistosta haluttiin saada esille tutkielman kannalta olennaisimmat, yllättävimmät ja mer-kityksellisimmät havainnot. Samalla havainnot koottiin esiintymistiheyden mukaan Ex-cel–taulukkoon. Saatuja koodauksia vertailtiin, yhdisteltiin ja eriteltiin toisistaan. Seuraa-vaksi aineiston käsittelyssä siirryttiin tyypittelyyn. Tyypittely on teemoja laajempi kuvaus aineistosta, jossa useammat teemat sisältyvät tyypittelyyn (Saarainen-Kauppinen &
Puusniekka 2006).
Aineistosta muodostettuja kokonaisuuksia verrattiin teoriataustaan ja tutkimuskysymyk-siin ja rajattiin viitekehyksen mukaiseksi. Samalla tutkimuskysymyksiä tarkennettiin ja muodostettiin lopulliset apututkimuskysymykset. Lopuksi aineistosta muodostettiin ka-tegorioita ja alakaka-tegorioita, joiden yhteyksiä toisiinsa nähden verrattiin. Analyysistä nos-tettiin havainnollistavat esimerkit tutkielmaan ja kuvattiin luvun viisi kappalejaon mukai-sesti.
Tutkimuksen arviointikriteereinä käytetään yleisesti reliabiliteettia ja validiteettia. Yleensä validiteetti korostuu laadullisessa tutkimuksessa. Validiteetilla tarkoitetaan tutkimuksen pätevyyttä, esimerkiksi ovatko saadut tulokset ja päätelmät relevantteja. Validiteetti heikkenee esimerkiksi vääristä tutkimuskysymyksistä ja suhteiden ja periaatteiden vää-rinymmärryksestä. (Kirk & Miller 1986; Saarainen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Päte-vyyden arvioinnissa korostuu kysymys siitä, millaisena todellisuus nähdään. Laadulli-sessa tutkimukLaadulli-sessa pätevyys voidaan osoittaa kuvaamalla tutkimuksen uskottavuutta ja vakuuttavuutta. Tutkimuksessa pyritään täydellisen ymmärryksen sijaan olosuhteiden huomioimiseen ja otoksen kuvaamiseen. (Saarainen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Tutkielman validiteetin arvioinnissa huomioitiin, että saadut tulokset ovat valitun joukon näkemys ilmiöstä, jotka analysoitiin ja koottiin tutkielman tekijän toimesta raportoita-vaan muotoon. Tutkimuksen lähtökohdat muodostuivat tutkielman tekijän 20 vuoden kokemuksesta alueella asumisesta, kahden vuoden kokemuksesta vuokralaisena olemi-sesta Kotkan keskustassa ja aiheeseen perehtyneisyydestä. Ilmiötä lähestyttiin perehty-neisyyden mukaisilla taustatiedoilla käsittelemällä tutkimuskysymyksissä esimerkiksi ar-vonnousun ja vuokratuoton suhdetta, velkavipua ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi
tutkielman tekijän omien lähtökohtien yhteys relevanttien tutkimuskysymysten muodos-tamisessa ja mahdollisissa puutteissa aiheen käsittelyssä on huomioitava validiteetin ar-vioinnissa. Tutkielman tarkoituksena oleviin tutkimuskysymyksiin on mahdollista vastata tutkimuksen perusteella, mikä parantaa sen pätevyyttä.
Reliaabeliuuden arviointi koostuu erityisen metodin, ajallisesta ja johdonmukaisesta ar-vioinnista. Erityisen metodin arvioinnilla tarkoitetaan olosuhteiden arviointia, jossa me-todi on luotettava ja johdonmukainen. Esimerkiksi tutkimusvastausten relevanttiuutta arvioidaan sillä perusteella, kuinka hyvin ne kuvaavat todellisuutta. (Kirk & Miller 1986;
Saarainen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Asuntosijoittamiseen ja vuokranantajina toi-mimiseen liittyvät stereotypiat, kuten pelkän oman edun tavoittelu muiden kustannuk-sella, suuri omaisuus, negatiivinen suhtautuminen vuokranantajiin ja äkkirikastuminen tunnistettiin tutkimusta suunniteltaessa.
Haastattelukysymyksiä testattiin ennen haastattelua ja tarkennettiin ensimmäisten haastatteluiden jälkeen. Tutkimushaastattelut toteutettiin ilman videoyhteyttä. Haasta-teltaville esitettiin ennen haastattelua tutkimuksessa sovellettavat hyvän tieteellisen käy-tännön periaatteet ja tietojenkäsittely yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti.
Haastattelut toteutettiin ilman videoyhteyttä, vain ääninauha tallennettiin. Videoyhtey-den puuttumisen oletettiin lisäävän yksityisyyVideoyhtey-den kokemusta ja madaltavan haastatelta-vien kynnystä kertoa todellisista mielipiteistään ja aikeistaan ennalta hyväksyttähaastatelta-vien vas-tausten sijaan. Yksityisyyden korostaminen oletettiin merkitykselliseksi haastateltaville, koska varallisuuteen liittyvät kysymyksien oletettiin olevan osiltaan arkaluontoisia.
Ajallisella reliaabeliuudella tarkoitetaan tutkimustulosten pysyvyyttä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on olennaista tunnistaa tutkimuksen teon ajallinen yhteys. Tutkittavat ob-jektit ovat yleensä muuttuvia. (Saarainen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Tutkimushaas-tatteluiden reliabiliteetin arvioinnissa on huomattava, että tutkimus toteutettiin vallitse-van pandemiatilanteen aikana. Pandemiatilanteen muutoksien yhteyttä tutkimuksen te-koon rajattiin toteuttamalla haastattelut muutamien viikkojen sisällä. Huomioitavaa tut-kimuksen toteutuksessa on lisäksi vallitsevan taloussuhdanteen yhteys aineistoon.
Tulosten johdonmukaisuuden arvioinnissa ongelmallista on toisistaan poikkeavat tulok-set. Johdonmukaisuudella tarkoitetaan tuloksien yhteneväisyyttä, joka on saavutettu
samaan aikaan eri välineitä hyödyntäen. Huomioitavaa tutkimuksen teossa on lisäksi haastateltavien kielenkäytön, puhetavan tilannesidonnaisuus ja haastateltavien ilmaisu-jen ja todellisen tarkoitusperän yhteys. (Saarainen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Esi-merkiksi ilmaisut vuokralaisen hyvästä kohtelemisesta ja maltillisista vuokrapyynnöistä voivat olla yhteydessä pyrkimykseen antaa omasta toiminnastaan sosiaalisesti hyväksyt-tävä kuva. Toisaalta haastateltavat saattavat rajata tietoisesti osan merkitsevästä tie-dosta vastausten ulkopuolelle sijoitusstrategisista syistä. Haastateltavan kertomus voi toisaalta olla rehellinen ja kuvata todellisia tarkoitusperiä muiden tulkinnoista huoli-matta. Subjektiivista kokemusta ei voi kuitenkaan osoittaa pätemättömäksi. Ilmiötä olisi-kin tarkasteltava kriittisesti taustaoletukset huomioiden, mitä ja mistä havainnot kerto-vat. (Saarainen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)