tutkimiseen, josta tutkittavat eivät ole tottuneet keskustelemaan arkipäiväisesti. Huomioin tämän näkemyksen myös valitessani aineistonkeruu metodia.
Teemahaastattelua käytettäessä aineistonkeruu on menetelmänä, yksi haastattelun suunnittelu-vaiheen tärkeimpiä tehtäviä on teema-alueiden syvällinen pohtiminen. Teemat toimivat haastat-telua eteenpäin vievänä runkona. On myös syytä pohtia, kuinka laajasti ilmiötä käsittelee, vai ra-jaako teemat tiiviimmäksi kokonaisuudeksi (Hirsjärvi&Hurme 1982, 4.) Teemahaastattelu runkoa laatiessa, on hyvä pitää mielessä, että haastattelu ei muodostu tarkkojen yksityiskohtaisten kysy-myspattereiden pohjalta, vaan laaditaan teema-alueista koostuva luettelo, joiden alle voi suunni-tella kysyttäviä kysymyksiä. Teemahaastattelun haastattelurunkoa voisi kuvailla iskusanamaiseksi luetteloksi, joihin kaikki kysymykset linkittyvät tavalla tai toisella. Kaikki teemat operationaaliste-taan haastattelutilanteessa, mikä tarkoittaa juuri sitä, että teemoista ei keskustella niiden ”iskusa-noilla” vaan kysymysten kautta. Teemojen olisi hyvä olla kuitenkin sen verran laveita, että keskus-telussa jää tilaa tutkittavan omalle tulkinnalle, ja mahdollisesti ennalta arvaamattomienkin asioi-den nousemiseen osaksi keskustelua. (Emt., 41–42.) Otin itselleni haastatteluun mukaan haastat-teluni rungon, jotta pystyin pitämään huolen siitä, että teemat, sekä teemojen alle muodostuneet iskusanat tai kysymykset olivat kaikki käyty läpi ennen haastattelun päättämistä. Teemat toimivat minulle ikään kuin omana muistilistana.
Braunin ja Clarken kehittämä teema-analyysi on erityinen aineistolähtöinen menetelmä, jonka avulla pystytään tunnistamaan, raportoimaan ja analysoimaan aineistossa olevia suuksia ja rakenteita. Tässä tapauksessa teemat ovat Braunille ja Clarkelle näitä säännönmukai-suuksia ja rakenteita. Braun ja Clarke ovat esittäneet analyysille kuusi vaihetta, aineistoon tutus-tumisesta raportointiin:
1. Aineistoon tutustuminen. Litterointi, aineiston läpikäyminen useaan otteeseen ja alusta-vien koodien luominen.
2. Alustavien koodien tuottaminen: Koko aineiston systemaattinen koodaaminen. Aineiston kokoaminen koodien mukaisesti
3. Teemojen etsiminen: Koodien kokoaminen mahdollisiksi teemoiksi.
4. Teemojen tarkistaminen: Tarkistetaan että koodit ja teemat ovat yhtäläisessä suhteessa toisiinsa aineistoesimerkkien ja kokonaisuuden tasolla.
5. Teemojen täsmentäminen ja nimeäminen: Teemojen täsmentäminen ja selkeyttäminen.
6. Raportin tuottaminen: Aineisto-otteiden esittely, aiemman kirjallisuuden, tutkimuskysy-myksen ja aineiston yhdistäminen sekä tieteellisen raportin kirjoittaminen.
Analyysin ensimmäinen vaihe aineistoon tutustuminen alkoi jo litterointia tehdessä. Litteroinnin aikana aineistoon tuli tutustuttua hyvin kattavasti, jonka jälkeen luin vielä litteroitua aineistoa rau-hassa läpi ja pyrin hahmottamaan kokonaiskuvaa aineistosta. Toinen vaihe Braunin ja Clarken analyysissä ”alustavien koodien luominen” alkoi hyvin pian litteroinnin suorittamisen jälkeen. Kä-vin aineistoa Wordissa läpi, ja merkitsin kommenttityökalulla ylös itseäni kiinnostavia piirteitä ai-neistosta. Koodit luodaan oman mielenkiinnon mukaan, poimien aineistosta mielenkiintoiseksi ja relevantiksi tutkittavan ilmiön kannalta. (Braun ja Clarke 2006 87–88). Tässä vaiheessa en vielä tiennyt, mitä analyysi menetelmää tulisin käyttämään.
Kolmas vaihe ”teemojen etsiminen” alkaa Braunin ja Clarken (Emt., 89–90) mukaan siitä, että tut-kija on saanut kerättyä kattavan listan koodeista, joita on löytänyt aineistosta. Tässä vaiheessa päätin, että aion hyödyntää Braunin ja Clarken temaattista analyysia tutkimuksessani. Kun lista löydetyistä koodeista on luotu, aletaan koodeja ryhmittelemään alustaviksi teemoiksi. Hyödynsin
tässä vaiheessa Microsoft Exceliä, jonka avulla kokosin ja yhdistelin aineistosta löytyneitä koodeja ja hahmottelin alustavia teemoja. Käytin tässä vaiheessa apuna erivärisiä fontteja, jotka auttoivat minua hahmottamaan niitä aineisto-otteita, joissa ilmeni samankaltaista sisältöä. Braun ja Clarke (2006,89) ovat nostaneet esiin, että teemojen etsimisvaiheessa löytyy usein koodien välisiä yhteyk-siä, jonka seurauksena alustavat teemat alkavat pikkuhiljaa hahmottumaan. Tämä vaihe vei mi-nulta yllättävän paljon työaikaa, sillä vastauksissa oli usein paljon samankaltaista sisältöä mutta kuitenkin jotain hyvin poikkeavaa.
Taulukko 2. Koodattujen sitaattien jäsentelyä.
Tunnistin eri koodeja eriväristen fonttien avulla. Tämän jälkeen loin taulukon, johon väri ryhmitte-lin muodostuneet koodit, ja samalla värillä olevat sitaatit. Sitaattiryppäistä alkoi hiljalleen muodos-tua tutkimukseni alateemoja. Kaikki koodit eivät soveltuneet muodostuneiden alateemojen alle,
Ihmisten aktivoituminen Itsetuntemuksen/luottamuk-sen vahvistuminen
Vuorovaikutus auttanut jaka-maan raskaita asioita
"Mulle on hirveen tärkeetä, Nyt varsinki ku läheinen on sairaalassa niin niin se että mulla on pakko olla kalenterissa
me-noja.” H2
”Kaikki nää jutut mitä täällä tehnyt niin ne on auttanut mua löytämään minuutta,
omaa identiteettiä ja sitä mikä on ollu siellä kätkössä. Tää on se foorumi missä pääsee kokonaisvaltaisesti löytämään mi-nuutta sen taiteen kautta, se on todella
terapeuttista.” H6
"Että tosivaikeita hetkiä ollu tässä ja näi sillee minä oon näistä vakityöntekijöistä saanu tukkee aina että jos on jottai
mie-lenpäällä ollut ja tuolleesti niin pystyny ihan avoimesti jutteleen asioista." H1
”Sitte aattelin et se ois ihan hyvä jos pää-sisin tänne vetään ryhmiä ni siinä tulis lä-hettyä ulos, tekemään vapaaehtoistyötä, ja kaikki ois myös plussaa mahollisille työnantajille, että en vaa möllötä siellä
kotona.” H5
"Huomannut että entinen elemä mitä oli että siinä ei oikeestaan ollut itseluotta-musta, että nyt on huomannut että sitä
on löytänyt uusia piirteitä itestä." H1
”Ja kyllä täällä luottamus toimii todella hyvin että pystyy tuota puhua sellasista niinkun kipeistäkin asioista että kyllä mä oon noiden ohjaajien kanssa tilittäny jon-kun verran sitä omaa elämäntaustaa..
”H6
”Tää toiminta sattu mun raitistumisen al-kuaikaan ni oli siinä hyvänä tukena siinä
sitten tätä tämmöstä normaalia te-kemsitä, tavallista tekemistä arkeen, että
kun on jotain tekemistä ni on fokus kes-kittyä. Ettei sit missään nimessä jämähä
sinne kotiin” H4
”Nään mä itteni paljon vahvempana ja rohkeempana tähän yhteiskuntaan.
Koska on monta eri sairautta ja monta kertaa alkanu pohjamudista uudestaan, ni tavallaan sit se semmonen, että se kal-lio siellä pohjalla, vaikka on rankkaa vä-lillä ni kumminki tietää et tästä selvitään
ku otetaan vaa asia kerrallaan. ” H2
”Se on ihan äärettömän tärkeetä että täällä on nämä ihmiset joille pystyy pu-hua, enhän minä kaikille pysty pupu-hua,
sit-ten sitä joutuu nieleskellä jotain. Kasvo-tusten kun he kysyvät, ni se tulee niin voimakkaasti että minäpä kerron tässä
kaikki.” H7
joten kokosin erillisen listan niistä koodeista, jotka jäivät niin ikään ”ylimääräisiksi” kuten Braunin ja Clarken temaattisen analyysin ohjeistuksessa kerrotaan (Braun ja Clarke 2006, 90). Osa näistä
”ylimääräisistä” koodeista jouduttiin kuitenkin poistamaan, sillä ne eivät enää vastanneet tutki-mukseni näkökulmaa.
Pyrkimyksenä koko analyysin ajan oli, etteivät ennakkokäsitykseni aiheesta vaikuta millään tavalla tutkimukseni tuloksiin, vaan tulokset syntyvät puhtaasti aineistolähtöisesti. Eettisesti on kuitenkin huomioitava, että tutkijan tulkintoihin vaikuttaa aina tutkijan oma esiymmärrys aiheesta. Etenkin kun haastattelurunko oli luotu sosiaalisen pääoman elementtien mukaisesti, on väistämätöntä, ettei tämä näkemys olisi ohjaillut tutkimukseni analyysin tekemistä, vaikka analyysi yksiköt olisikin poimittu aineistolähtöisesti. Braunin ja Clarken analyysin tavoin teemat nousevat aineistosta tul-kituista merkityksistä ja säännönmukaisuuksista käsin, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen.
(Braun ja Clarke 2006.) Tutkimuskysymykseni muoto muokkaantui kuitenkin jatkuvasti analyysiä tehtäessä.
Teemojen etsimisvaihe sisälsi myös sen, että aloin pohtimaan miten yhdistellä alateemoja johdon-mukaisesti, jotta saisin luotua temaattiselle analyysille pääteemat. Pohdin, mikä sitoo alateemoja yhteen, ja hyvin pian hahmotin jäsentelytavan, mihin alateemat soveltuisivat loogisesti. Esimer-kiksi alateemoja avoimen keskustelun merkitys, saadun palautteen merkityssekä yhteisöön kuu-lumisen merkitystä yhdisti se, että kaikki edellä mainitut olivat yhteydessä jollain lailla sosiaaliseen tilanteeseen, joka sitoutui tuen saamiseen tärkeyteen. Tai päinvastoin kun pohdin alateemoja ko-toa poistuminen/aktivoituminen ja kulttuuripaja luovan toiminnan mahdollistajana, löysin pu-naiseksi langaksi alateemoja yhdistäväksi teemaksi toiminnallisen tuen. Näiden esimerkkien mu-kaisesti, alateemoja ryhmitellen ja sisällöllisiä tekijöitä tarkoin miettien muodostin vähitellen pää-teemat, mikä kuuluu oleelliseksi osaksi Braunin ja Clarken teemojen etsimisen vaihetta. (Braun ja Clarke 2006,90.) Alateemojen ryhmittely sujui lopulta yllättävänkin nopeasti. Enemmän haastetta tuotti pääteemojen nimeäminen ja kokonaiskuvan selkeä rakentaminen.
Neljäs vaihe, teemojen tarkistaminen jossa tarkoituksena on arvioida teemojen ja koodien suh-detta toisiinsa. Koodin tulisi muodostaa mahdollisimman selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus, ja olla yhtäläisessä suhteessa muiden koodien ja kokonaisuuden kannalta. Palasin vielä muokkaa-maan koodeja, ja jouduinkin ottamuokkaa-maan hieman takapakkia vielä koodien ryhmittelyyn. Tämä vaihe
vaati todellista teemojen pyörittelyä, muokkaamista tai jopa teemojen poissulkemista. (Braun &
Clarke, 2006, 91). Esimerkiksi alustava alateema syrjäytymisen ehkäisy ei lopulta soveltunut min-kään lopullisen teeman alle. Jouduin muokkaamaan alateeman otsikkoa ja muokkaamaan alatee-man koodeja jättämällä jotain pois ja sisällyttämään alateemaan uusia koodeja. Tämä vaihe oli työläs, ja vaati muutaman viikon etäisyyden työskentelystä, jotta ajatus tutkimukseni sisällöstä jä-sentyisi mielessäni paremmin. Huomioitavaa on myös se, että tietyt koodit olisivat soveltuneet useamman teeman alle. Braunin ja Clarken (2006,86–87) mukaan on normaalia, että analyysi ei etene lineaarisesti eteenpäin, vaan välillä tulee katsoa taaksepäin ennen kuin pääsee eteenpäin.
Temaattisen analyysin tekeminen on prosessi, joka tarvitsee aikaa ja pohdintaa jäsentyäkseen ko-konaisuudeksi.
Tätä neljättä vaihetta pyöriteltiin niin kauan, kunnes alateemat muodostivat systemaattisen ko-konaisuuden pääteemojen alla. Pyrin muodostamaan lopulliset pääteemat siten, että alatee-moissa ei olisi päällekkäisyyksiä, vaikkakin osa sitaateista on tulkittavissa siten, että ne olisivat voi-neet soveltua jonkin muunkin alateeman alle. Alateemat muodostivat lopulta kolme pääteemaa;
sosiaalinen tuki, emotionaalinen tuki ja toiminallinen tuki. Lopullinen temaattinen kokonaisuus vastaa hyvin tutkimuskysymykseeni sosiaalisen pääoman ilmenemisestä kulttuuripajatoimin-nassa.Sillä tutkittua tietoa sosiaalisestä pääomasta suhteessa vapaaehtoistoimintaan on yllättä-vän vähän, olin päättänyt, että haluaisin kuvata tutkittavaa ilmiötä hyvin monipuolisesti. Lopulliset pääteemat muodostuivat kohtuullisen väljiksi juuri siitä syystä, että laajojen alateemojen avulla pystyisin käsitellä monipuolisesti niitä asioita, joihin tutkimuskysymykselläni haen vastausta. Tässä neljännessä vaiheessa pohdin juuri tätä kysymystä alateemojen ja pääteemojen suhteesta toi-siinsa, jotta saisin tuotettua tutkimusraportin tutkimustehtävää vastaavaksi. Näin ollen arvioin tarkkaan koodien ja teemojen suhdetta toisiinsa.
Viides vaihe Braunin ja Clarken (2006,92) temaattisessa analyysissä on teemojen täsmentäminen ja nimeäminen. Tätä vaihetta olin oikeastaan aloittanut tekemään jo hyvin varhaisessa vaiheessa analyysin etenemistä. Koin itselleni helpommalta miettiä teemojen nimiä jo niiden luomisvai-heessa, jotta kokonaisuus jäsentyisi selkeämmin. Näin ollen teemoja ei enää tässä vaiheessa ni-metty uusiksi, vaan ainoastaan muotoiltiin uudelleen ja näin ollen syntyi lopulliset alateemat ja
pääteemat. Braunin ja Clarken temaattisen analyysin kuudes ja viimeinen vaihe on raportin tuot-taminen tutkimuksen tuloksista. Tämä vaihe kuvataan seuraavassa pääluvussa 6.
