Olen valinnut tutkimuskohteekseni rap-yhtye JVG:n sanoitukset yhtyeen suosion ja kappalei-den slangipainotteisuukappalei-den perusteella. Ennen kuin kerron yhtyeestä tai aineistosta tarkemmin, on syytä valottaa suomirapin historiaa. Suomenkielinen rap-musiikki sai alkunsa 1980–90-lu-vun vaihteessa. Tuolloin niin sanottu huumorirap toi rap-musiikin tunnetuksi ja edisti suomira-pin kehitystä. Suomirasuomira-pin alkuaikoina monet artistit tekivät englanninkielistä musiikkia, mutta sittemmin rap-kieleksi tuli suomi. Myöhemmin rap-musiikkia on tehty myös eri murteilla.
2000-luvulla suomalaista rap-musiikkia tehtiin ja kulutettiin entistä enemmän. 2000-luvulla rap-artistien sanoitukset ja teemat alkoivat yksilöityä ja samalla on hyödynnetty eri musiikki-tyylejä. (Rantakallio 2018: 366–368.) Rap-musiikki on siis suhteellisen nuori ilmiö Suomessa, mutta se on saanut tukevan jalansijan tällä vuosituhannella.
JVG on kahdesta vuonna 1987 syntyneestä helsinkiläissyntyisestä rap-artistista, Jare Brandista, Jaresta, ja Ville-Petteri Gallesta1, VilleGallesta, koostuva yhtye. He asuvat edelleen Helsingissä. Yhtye lukeutuu suosituimpiin 2010-luvun suomenkielisiin yhtyeisiin, jonka mu-siikkia ja esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tuottamaa muuta sisältöä kuunnellaan ja seurataan ympäri Suomea (ks. Fräntilä 2018; Römpötti 2018). Jo pelkästään heidän uusimman albuminsa nimikkokappaleella Popkornilla on Spotifyssa yli 12 miljoonaa kuuntelukertaa (Spotify
1 Käytän jatkossa Ville-Petteri Gallesta nimitystä Ville Galle, jota käytetään julkisuudessa hänestä.
4
29.5.2019). Koska VilleGalle on ollut nuorena hyvin kiinnostunut slangisanojen merkityksistä ja niiden synonyymeista (Friman 2016: 34), on erityisen kiinnostavaa tutkia slangikerrostumia juuri JVG:n sanoitusten avulla. Lisäksi Jare Brand ja Ville-Petteri Galle kirjoittavat kappa-leidensa sanoitukset pääasiassa itse ja sosiaaliseen mediaan 2tuottamansa sisällön perusteella molemmat käyttävät runsaasti slangisanoja puheessaan. Sen vuoksi onkin luonnollista tutkia rap-sanoitusten slangia juuri JVG:n sanoitusten avulla.
Pro gradu -tutkielmani aineiston olen poiminut JVG:n viidestä albumista: Mustaa kultaa (2011), jvg.fi (2012), Voitolla yöhön (2014), 247365 (2015) ja Popkorni (2017). Albumeihin sisältyy yhteensä 61 kappaletta ja 20809 sanetta. Kaikilla albumeilla esiintyy vierailijoita, ja olen ottanut myös vierailijoiden sanoituksissa esiintyvät slangisanat mukaan aineistooni. JVG:n ja vierailijoiden kotipaikka tulee sanoituksissa vahvasti esille. Suurin osa vierailijoista on ko-toisin Helsingistä, joten myös heidän sanoituksissaan on helsinkiläisiä piirteitä. Tämän vuoksi Helsingin slangin sanojen tarkastelu JVG:n sanoituksista käsin on tarkoituksenmukaista.
Aloitin aineiston keruun kokoamalla kappaleiden sanoitukset yhteen tekstitiedostoon. Sa-noitukset olen koonnut pääasiassa CD-levyjen kansivihkojen avulla. Koska kansivihkoissa ei ole kaikkien kappaleiden sanoituksia ja joistakin vihkon sanoituksista puuttuu osa kappaleessa esiintyvistä säkeistä, olen koonnut sanoituksia myös internetissä olevien sanoitussivustojen
3avulla. Sivustojen teksteissä esiintyy kuitenkin virheitä, jotka olen pyrkinyt korjaamaan kuun-telemalla levyt useita kertoja ja käymällä samanaikaisesti läpi sanoitussivustoilla olleita sanoi-tuksia. Tämän vuoksi aineistooni on voinut jäädä virheitä ja joitakin slangisanoja on saattanut jäädä huomaamatta. Tilanteessa, jossa kansivihkosen sanoitusten ja kappaleissa kuultavien sa-noitusten välillä on eroavaisuuksia, olen valinnut kappaleiden mukaiset sanat. Slangisanastossa sekä esimerkeissä käytän albumeista lyhenteitä MK (Mustaa kultaa), JF (jvg.fi) VY (Voitolla yöhön) ja PK (Popkorni). Albumista 247365 käytän pitkää muotoa.
Kun kappaleiden sanoitukset olivat yhdessä tiedostossa, aloin poimia sanoituksista varsi-naista aineistoani eli slangisanoja ja -ilmauksia. Jätin aineiston ulkopuolelle englanninkieliset sitaattilainat, mutta käsittelen niitä lyhyesti luvussa 5.5. Jätin ulkopuolelle niin ikään esimer-kiksi pronominien puhekieliset vastineet. Poimin sanoituksista kaikki mielestäni yleiskielestä poikkeavat, slangiksi tulkitsemani sanat ja kävin ne läpi Kielitoimiston sanakirjan (KS), Heikki ja Marjatta Paunosen Stadin slangin suursanakirjan (2000b) ja Heikki Paunosen (2016) Stadin slangin etymologiasta kertovan kirjan avulla. Lisäksi olen käyttänyt muita apuvälineitä kuten
2 Sosiaalisella medialla tarkoitan tässä erityisesti artistien henkilökohtaisia Instagram-tilejä (Ville Galle: vikidivil-legalle, Jare Brand: jeanbabtiste) että yhtyeen virallista Instagram-tiliä (jvgfi). Oman kokemukseni perusteella kumpikin hyödyntää puheessaan runsaasti slangisanoja.
3 Käyttämiäni sanoitussivustoja ovat sivustot genius.com ja lyrics.fi.
5
Paunosen muita teoksia sekä maallikoiden ylläpitämää puhekielen ja slangin sanastoa esittele-vää verkkosivustoa ”Urbaania sanakirja” ja Google-hakua, joista kahden jälkimmäisen anta-mien tietojen kanssa olen ollut kriittinen. Urbaanista sanakirjasta käytän lyhennettä US. Lisäksi olen hyödyntänyt englannin kielen slangisanoja esittelevää verkkosivua ”Urban Dictionary”, josta käytän lyhennettä UD. Tällä tavoin varmistuin siitä, että kyseessä on slangisana. Google-haun avulla olen etsinyt esiintymiä sanoille, joiden merkitys ei selviä sanakirjojen avulla tai joiden kontekstuaalinen merkitys on mielestäni sanakirjojen antamista merkityksistä poik-keava. Mainittujen ohella olen hyödyntänyt myös Stadin slangi ry:n kotisivuilla julkaistua slan-gisanastoa, jonka laatijaa ei ole tarkemmin esitelty (pl. maininta ”Tässä on Kauhasen aarrear-kusta sanastoja”). Suhtaudun myös kyseisen sanaston antamiin merkityksiin kriittisesti. Viit-taan slangisanastoon lyhenteellä SS. Aineiston kokoaminen ei ollut yksinkertaista, sillä kappa-leissa esiintyy runsaasti sanoja, joille ei löytynyt vastineita sanakirjoista tai Google-haun tulok-sista.
Slangisanojen merkityksiä selvittäessäni käytän pääasiassa apuna Heikki ja Marjatta Pau-nosen (2000b) Stadin slangin suursanakirjaa. Mikäli merkitys ei selviä sanakirjojen ja muiden edellä mainittujen apuvälineiden avulla, pyrin tuomaan sanan merkityksen esiin kontekstin avulla. Suursanakirja on tärkeä työkalu työni kannalta myös sen vuoksi, että osa sen tuoreim-masta sanastosta on peräisin juuri hiphop-kulttuurista, tosin 1990-luvun lopulta (Kalliokoski 2006: 302). Olen merkitysten selvitystyössä hyödyntänyt myös vuonna 2014 toteutetun slangi-sanojen keruukilpailun kilpailuvastauksia (Slangikeruuaineisto 2014), jonka käyttöön olen saa-nut luvan Terhi Ainialalta ja Heikki Paunoselta.
Mukana aineistossani on sanoja, joita ei esiinny käyttämissäni sanakirjoissa, mikä kertonee siitä, että kyseessä on uusi tai vakiintumaton (slangi)sana. Monia tässä tutkimuksessa slangiksi määriteltyjä sanoja voidaan nykyään nimittää puhekielisiksi tai arkikielisiksi. Koska tutkin slangikerrostumia, otan huomioon myös ne sanat, jotka aikaisemmin ovat olleet osana slangia mutta sittemmin tulleet osaksi arkikieltä.
Sanoitusten pohjalta kokoamani slangisanaston ei ole tarkoitus olla täydellinen vaan pi-kemminkin kattava. Se koostuu 605 slangisanasta, josta 409 on substantiiveja, 124 verbiä ja 43 adjektiivia sekä 29 muihin sanaluokkiin kuuluvaa sanaa. Monisanaisista fraaseista olen laske-nut vain kaikki slangisanat, toisin sanoen olen jättänyt laskuista pois esimerkiksi verbit olla ja tulla. Lukumäärät osoittavat, että slangisubstantiiveja on aineistossani selvästi eniten. Saman huomion teki myös Lappalainen (2004: 139) omassa tutkimuksessaan. Vehviläisen (2013) pro gradu -tutkielman aineisto koostui yhteensä 879 slangisanasta, jotka hän keräsi seitsemästä suo-menkielisestä rap-albumista.
6
Olen ottanut slangisanastooni mukaan sellaisetkin sanat, jotka ovat arkikielistyneet tai tulleet jo osaksi yleiskieltä. Olen laskenut Kielitoimiston sanakirjan (KS) avulla, kuinka monta arkikielistynyttä ja yleiskielistynyttä sanaa slangisanastooni kuuluu. Slangisanaston 605 slan-gisanasta arkikielistyneitä on 114 kappaletta. Yleiskielistyneitä on puolestaan 44.
Esittelen aineistoani slangisanaston muodossa, johon olen valinnut kutakin slangisanaa parhaiten edustavan esiintymän. Sanasto koostuu kunkin sanan hakusanasta, aineistoesimer-kistäja merkityksenselityksestä. Olen kertonut myös joidenkin sanojen muista merkityksistä ja iästä pääasiassa Paunosen (2000b) sanakirjan avulla. Olen säilyttänyt aineistoesimerkkien sanat alkuperäisessä muodossaan. Toisin sanoen aineistoesimerkeissä esiintyy kirjoitusvirheitä, ku-ten yhdyssanavirheitä. Myös saman sanan kirjoitusasuissa on vaihtelua. Käytän Paunosen slan-gisanakirjan (mt.) mukaisesti slangiverbien hakusanana pitkävokaalista muotoa eli ns. supistu-mamuotoa, kuten brennaa ’polttaa’ yleiskielen infinitiivimuodon (dokata) asemesta, sekä eA-yhtymään loppuvista adjektiiveista pitkävokaalista muotoa, kuten makee. Käytän sanastossa seuraavia lyhenteitä:
a. adjektiivi adp. adpositio ark. arkikielinen halv. halventava ilmaus kuv. kuvaannollinen ilmaus leik. leikkimielinen ilmaus n. nomini
num. numeraali p. pronomini s. substantiivi slg. slangi-ilmaus urh. urheilutermi v. verbi
7
2 SLANGI JA SLANGIPIIRTEET
Tässä luvussa käsittelen slangin määritelmää ja slangipiirteitä. Luvussa 2.1 tarkastelen slangin määritelmää. Slangin erityispiirteitä käsittelen kahdessa alaluvussa, joista ensimmäinen (2.2.1) käsittelee slangisananmuodostuksen tärkeintä menetelmää, johtamista, jälkimmäinen (2.2.2) puolestaan muita slangille ominaisia piirteitä. Luvussa 2.3 käsittelen lyhyesti slangi-ilmausten ja puhekielisten ilmausten välisen rajanvedon ongelmallisuutta.