4 AINEISTO JA MENETELMÄT
4.1 Aineisto
kattavat tiedot yritysten taloudellisesta tilanteesta, tilinpäätöksistä, tilintarkastuksista sekä toimi-aloista.
Taulukossa 2 on esitetty tutkimuksessa käytetyt muuttujat. Vapaaehtoisen tilintarkastuksen ky-syntää tutkitaan kahden luokkamuuttujan avulla. VOLAUDIT saa arvon 1, jos yritys suorittaa va-paaehtoisen tilintarkastuksen, ja arvon 0, mikäli se ei vapaaehtoista tilintarkastusta suorita. VO-LAUDIT-muuttujan tapauksessa aineistoon tehtiin vielä rajaus, jolla aineistosta rajattiin tilintar-kastusvelvolliset yritykset pois. KOROTETTU_LAATU saa arvon 1, jos yritys valitsee tilintarkasta-jan, jonka ammattipätevyys on korkeampi kuin yritys on velvoitettu valitsemaan, ja arvon 0, mi-käli yritys valitsee lain velvoittaman tason omaavan tilintarkastajan.
Vieraan pääoman hypoteesit H1 ja H2 testataan muuttujien NET_GEARING ja CURRENT_R avulla.
NET_GEARING sisältää tiedon yrityksen nettovelkaantumisasteesta (H1) ja CURRENT_RATIO mak-suvalmiussuhteesta (H2).
Yrityksen kokoon liittyviä hypoteeseja H3 ja H4 testataan muuttujien LN_TLS ja LN_LV avulla.
Muuttujaan LN_LV on laskettu liikevaihdon (H3) luonnollinen logaritmi ja muuttujaan LN_TLS ta-seen loppusumman (H4) luonnollinen logaritmi. Edellisiin muuttujiin on summattu numero yksi ennen luonnollisen logaritmin laskemista, jotta nekin yritykset, joilla taseen loppusumma tai lii-kevaihto olivat nolla, tulisivat mukaan analyyseihin.
Selitettävien ja selittävien muuttujien lisäksi taulukossa 2 on listattu kontrollimuuttujia, jotka on valittu perustuen aikaisempaan tutkimukseen. LN_AGE muuttujasta löytyy tieto yrityksen iän ja luvun yksi summan luonnollisesta logaritmista. D_LOSS muuttujan avulla kontrolloidaan tappiol-lisia tilikauden tuloksia, se saa arvon 1, mikäli yrityksen tilikauden tulos on negatiivinen, ja muu-toin arvon 0. D_NEG_EQ avulla kontrolloidaan negatiivista omaa pääomaa, muuttuja saa arvon 1, mikäli yrityksen oma pääoma on negatiivinen, ja muutoin arvon 0. Taulukon 2 muuttujien lisäksi malleissa on kontrolloitu toimiala. Toimiala on jaettu yhdeksään eri kategoriaan, jotka ovat MUUT, TEOLLISUUS, RAKENTAMINEN, KAUPPA, MAJOITUS, KULJETUS, RAHOITUS, KIBS ja
MUUT_PALVELUT. Toimialat ovat myös luokkamuuttujia, jotka saavat arvon 1, mikäli yritys kuu-luu kyseiseen toimialaan, ja muutoin arvon 0.
Taulukko 2. Muuttujakuvaukset.
Muuttuja Selite
VOLAUDIT Luokkamuuttuja, joka saa arvon 1, kun yritys suorittaa vapaaeh-toisen tilintarkastuksen, ja muulloin arvon 0.
KOROTETTU_LAATU Luokkamuuttuja, joka saa arvon 1, kun yritys valitsee korkeam-man tason tilintarkastajan, kuin se olisi velvoitettu valitsemaan, ja muulloin arvon 0.
LN_TLS Luonnollinen logaritmi taseen loppusummasta lisättynä yhdellä.
LN_LV Luonnollinen logaritmi liikevaihdosta lisättynä yhdellä.
CURRENT_R Current ratio.
NET_GEARING Nettovelkaantumisaste.
TOIMIALA Luokkamuuttujia, jotka saavat arvon 1, kun yritys kuuluu kysei-seen toimialaan, ja muulloin arvon 0.
LN_AGE Luonnollinen logaritmi yrityksen iästä lisättynä yhdellä.
D_LOSS Luokkamuuttuja, joka saa arvon 1, kun yrityksen tilikauden tulos on negatiivista, ja muulloin arvon 0.
D_NEG_EQ Luokkamuuttuja, joka saa arvon 1, kun oma pääoma on negatii-vista, ja muulloin arvon 0.
Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty muuttujien kuvailevat tunnusluvut. Taulukoista voi havaita, että mallin, jossa käsitellään vapaaehtoista tilintarkastusta muuttujan VOLAUDIT avulla, otoskoko on varsin pieni. KOROTETTU_LAATU-malleissa aineiston koko on 3 668, kun se VOLAUDIT-malleissa on 84. Aineiston yrityksistä noin 63 prosenttia suorittaa vapaaehtoisen tilintarkastuksen, ja 62,5 prosenttia yrityksistä valitsee korkeamman tason tilintarkastajan. Kummassakin ryhmässä kont-rollimuuttujien keskiarvot ovat varsin lähellä toisiaan. Suurimmat erot löytyvät negatiivisessa tili-kauden tuloksessa, jossa VOLAUDIT-mallissa keskiarvo on noin 26 prosenttia ja
KORO-TETTU_LAATU-malleissa 15 prosenttia. KOROKORO-TETTU_LAATU-malleissa mukana olevat yritykset ovat keskimäärin suurempia liikevaihdoltaan sekä taseen loppusummaltaan ja niiden nettovel-kaantumisteet ovat korkeampia. Toisaalta VOLAUDIT-mallin yrityksillä on keskimäärin hieman korkeampi current ratio.
Taulukko 3. Kuvailevat tunnusluvut vapaaehtoisen tilintarkastuksen tilanteessa.
N Keskiarvo Keskihajonta
VOLAUDIT 84 0,631 0,485
LN_TLS 84 4,418 0,906
LN_LV 84 4,782 0,764
CURRENT_R 84 4,814 7,721
NET_GEARING 84 -0,179 2,356
LN_AGE 84 2,896 0,427
D_LOSS 84 0,260 0,442
D_NEG_EQ 84 0,010 0,295
Taulukko 4. Kuvailevat tunnusluvut korotetun laadun tilanteessa.
N Keskiarvo Keskihajonta
KOROTETTU_LAATU 3668 0,625 0,484
LN_TLS 3668 6,267 1,531
LN_LV 3668 6,823 1,404
CURRENT_R 3668 3,211 12,749
NET_GEARING 3668 1,063 9,515
LN_AGE 3668 2,674 0,707
D_LOSS 3668 0,150 0,355
D_NEG_EQ 3668 0,040 0,195
Taulukoissa 5 ja 6 on esitelty selitettävien muuttujien T-testien tulokset sekä muuttujien ja-kaumia ryhmien sisällä. Taulukosta 5 nähdään, että yritykset, jotka suorittavat vapaaehtoisen ti-lintarkastuksen, ovat hyvin samankaltaisia kuin yritykset, jotka eivät vapaaehtoista tilintarkas-tusta suorita. Ryhmien välillä merkitseviä eroja löytyi vain LN_AGE ja D_NEG_EQ kontrollimuuttu-jien kohdalla. Yritysten, jotka eivät suorita vapaaehtoista tilintarkastusta, iän luonnolliset logarit-mit näyttävät siis keskimäärin olevan hieman suurempia kuin yritysten, jotka vapaaehtoisen tilin-tarkastuksen suorittavat. Negatiivista omaa pääomaa ei löydy otoksen yrityksiltä, jotka eivät va-paaehtoista tilintarkastusta suorita, mikä selittää erot D_NEG_EQ muuttujan kohdalla.
Taulukosta 6 voidaan havaita, että korotetun laadun tilanteessa muuttujan sisäiset ryhmät ovat myös hyvin samankaltaisia. Merkitseviä eroja löytyi vain kontrollimuuttujien D_LOSS ja
D_NEG_EQ välillä. Vaikuttaa siltä, että yrityksistä, jotka ovat valinneet korkeamman tason
tilintarkastajan, löytyy hieman enemmän yrityksiä, joilla on negatiivinen tilikauden tulos, sekä yri-tyksiä, joilla on negatiivinen oma pääoma.
Mahdolliset korrelaatiot tutkittavien muuttujien välillä heikentävät tilastollisten tulosten tark-kuutta. Näitä muuttujien välisiä korrelaatioita voidaan tutkia korrelaatiotestien avulla, joiden tu-loksena saadaan muuttujien välisiä korrelaatiokertoimia. Korrelaatiokertoimet ovat väliltä -1 ja 1.
Luku -1 tarkoittaa täydellistä negatiivista riippuvuutta ja luku 1 täydellistä riippuvuutta muuttu-jien välillä. Luku 0 tarkoittaa, ettei muuttumuuttu-jien välillä havaita riippuvuutta. Tutkielmassa korre-laatioita on tutkittu Pearsonin korrelaatiomatriisien avulla. Korrelaatiomatriisit on koostettu erik-seen vapaaehtoiselle tilintarkastukselle sekä korotetun laadun kysynnälle. Tulokset löytyvät tau-lukoista 7 (VOLAUDIT) ja 8 (KOROTETTU_LAATU).
Taulukosta 7 voidaan havaita, että taseen loppusumman luonnollisen logaritmin kasvaessa liike-vaihdon luonnollinen logaritmi laskee. Toisaalta current ratio ja nettovelkaantumisaste näyttävät kasvavan taseen loppusumman luonnollisen logaritmin kasvaessa. Liikevaihdon luonnollisen lo-garitmin kasvaessa current ratio ja nettovelkaantumisaste vähenevät. Current ration kasvaessa nettovelkaantumisaste laskee. Taseen loppusumman luonnollinen logaritmi korreloi västi useiden eri muuttujien kanssa. Liikevaihdon ja current ration väliltä löytyy myös merkitse-vää korrelaatiota. Lisäksi kontrollimuuttujiin liittyy yksittäisiä merkitseviä korrelaatioita. Havaitut korrelaatiot ovat kuitenkin varsin pieniä, sillä niiden arvot ovat melko lähellä nollaa. Suurin yksit-täinen korrelaatio löytyy selittävän muuttujan NET_GEARING ja kontrollimuuttujan D_NEG_EQ väliltä (korrelaatiokerroin = -0,552).
Taulukko 5. Kuvailevia tunnuslukuja sekä T-testin tulokset selitettävälle muuttujalle VOLAUDIT (n = 84)
Kyllä (n = 53) Ei (n = 31) T-testi
Keskiarvo Keskiha-jonta
Kes-kiarvo
Keskiha-jonta
t-arvo p-arvo
LN_TLS 4,533 0,840 4,221 0,992 -1,534 0,129
LN_LV 4,872 0,817 4,628 0,649 -1,421 0,159
CURRENT_R 4,325 4,996 5,652 10,978 0,758 0,450
NET_GEARING -0,417 2,686 0,229 1,606 1,216 0,227
LN_AGE 2,818 0,458 3,030 0,332 2,447 0,017 **
D_LOSS 0,210 0,409 0,350 0,486 1,418 0,162
D_NEG_EQ 0,150 0,361 0,000 0,000 -3,040 0,004 ***
*p<0,1, **p < 0,05, ***p < 0,01
Taulukko 6. Kuvailevia tunnuslukuja sekä T-testin tulokset selitettävälle muuttujalle KOROTETTU_LAATU (n = 3 668) Kyllä (n = 2 294) Ei (n = 1 374) T-testi
Kes-kiarvo
Keskihajonta Kes-kiarvo
Keskihajonta t-arvo p-arvo
LN_TLS 6,287 1,615 6,233 1,378 -1,062 0,288
LN_LV 6,822 1,515 6,825 1,196 0,070 0,944
CURRENT_R 3,124 7,812 3,356 18,224 0,534 0,594
NET_GEARING 1,037 10,825 1,105 6,788 0,209 0,834
LN_AGE 2,673 0,726 2,676 0,675 0,155 0,877
D_LOSS 0,170 0,377 0,110 0,312 -5,394 <0,001 ***
D_NEG_EQ 0,050 0,210 0,030 0,166 -2,843 0,004 ***
*p<0,1, **p < 0,05, ***p < 0,01
Taulukosta 8 nähdään, että KOROTETTU_LAATU-ryhmässä taseen loppusumman luonnollisen logaritmin kasvaessa liikevaihdon luonnollinen logaritmi, current ratio ja nettovelkaantumisaste laskevat. Liikevaihdon luonnollisen logaritmin kasvaessa current ratio ja nettovelkaantumisaste vähenevät. Current ration kasvaessa nettovelkaantumisaste laskee. Taseen loppusumman luon-nollinen logaritmi korreloi merkitsevästi kaikkien mallin muiden selittävien muuttujien kanssa.
Liikevaihdon ja current ration väliltä löytyy myös merkitsevää korrelaatiota. Lisäksi useammat kontrollimuuttujat korreloivat merkitsevästi muiden muuttujien kanssa ja keskenään. Suurin yk-sittäinen korrelaatio löytyy selittävien muuttujien LN_TLS ja LN_LV väliltä (korrelaatiokerroin = 0,858). Edellinen korrelaatiokerroin on varsin korkea, ja se viittaa hyvin vahvaan positiiviseen riip-puvuuteen.
Merkitsevien korrelaatioiden, ja erityisesti muutaman suuren korrelaatiokertoimen, takia analyy-siosuudessa päätettiin tutkia myös muuttujien välistä multikollineaarisuutta. Multikollineaarisuu-den tutkimisessa selvitetään sitä, onko aineiston muuttujien välinen korrelaatio liian voimakasta.
Liian voimakas korrelaatio aiheuttaisi haittaa analyyseille ja niiden tulkinnoille. Testin tuloksena saadaan VIF-arvoja. Niiden tulisi asettua välille 1–5, jotta voitaisiin todeta, ettei aineistossa esiinny liikaa korrelaatiota eri muuttujien välillä. Vakavana multikollineaarisuuden raja-arvona pidetään VIF-arvoa 10.
Muuttujien VIF-arvot VOLAUDIT-malleissa ovat alle 2,2, joten testin perusteella muuttujien välillä ei ole merkittävää korrelaatiota. Muuttujien VIF-arvot KOROTETTU_LAATU-malleissa ovat pääosin samoissa lukemissa, useimmat ovat alle 3,4. Poikkeuksena ovat muuttujat LN_TLS ja LN_LV, joi-den VIF-arvot ovat 4,483 ja 4,302. Luvut ovat korkeat, mutta sijoittuvat kuitenkin tutkielmassa määritetylle hyväksytylle välille.
Taulukko 7. Pearsonin korrelaatiomatriisi. Osaotos, jossa mukana vapaaehtoinen tilintarkastus. N = 84.
Muuttujat (1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8)
(1) VOLAUDIT 1,000
(2) LN_TLS 0,167 1,000
(3) LN_LV 0,155 -0,120 1,000
(4) CURRENT_R -0,083 0,189* -0,329*** 1,000
(5) NET_GEARING -0,133 0,219** -0,044 -0,048 1,000
(6) LN_AGE -0,242** 0,196* -0,009 0,160 -0,087 1,000
(7) D_LOSS -0,162 -0,342*** -0,121 -0,190* -0,019 -0,086 1,000
(8) D_NEG_EQ 0,248** -0,340*** 0,048 -0,179 -0,552*** -0,192* 0,268** 1,000
*p < 0,1, **p < 0,05, **p < 0,01
Taulukko 8. Pearsonin korrelaatiomatriisi. Osaotos, jossa mukana korotetun laadun kysyntä. N = 3 668.
Muuttujat (1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8)
(1) KOROTETTU_LAATU 1,000
(2) LN_TLS 0,017 1,000
(3) LN_LV -0,001 0,858*** 1,000
(4) CURRENT_R -0,009 0,056*** -0,043*** 1,000
(5) NET_GEARING -0,003 0,037** 0,011 -0,024 1,000
(6) LN_AGE -0,003 0,255*** 0,204*** 0,060*** -0,027 1,000
(7) D_LOSS 0,085*** -0,138*** -0,132*** -0,029* 0,052*** -0,074*** 1,000
(8) D_NEG_EQ 0,044*** -0,117*** -0,084*** -0,038** -0,213*** -0,086*** 0,317*** 1,000
*p < 0,1, **p < 0,05, ***p < 0,01