Aikataulun sisältö

Tämä osio vastaa ensimmäiseen tutkimuskysymykseen:

o Onko aikataulutus vakiintunut osa katu- ja rakennussuunnittelua?

Kuinka se näyttäytyy tai ei näyttäydy projekteissa?

Aikataulutusta voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: aikataulun sisältönä ja aikatau-lutusprosessina. Aikataulun sisältö on nykyisin katu- ja rakennussuunnitteluprojekteissa (KS/RS-projekteissa) suppea. Se koostuu tyypillisimmin tilaajan tarjouksessa määrittämästä tavoiteaikataulusta. Tähän yleisaikatauluun kuuluvat projektin alkaminen, virstanpylväinä

”katusuunnitelman valmistuminen” ja ”rakennussuunnitelman valmistuminen” ja projektin päättyminen. Joissakin projekteissa konsultti on voinut tarjouksessaan määrittää hieman ti-laajan esitystä tarkemman suunnitteluaikataulun, mutta tämäkin versio on tyypillisesti jäänyt karkeaksi.

Kuten Artto ym. 2006 toteavat, onnistuneeseen aikataulunhallintaan sisältyvät projektin teh-tävien ja niiden keston määritteleminen sekä tehteh-tävien välisten riippuvuuksien tunnista-minen. Yksittäisissä katu- ja rakennussuunnitteluprojekteissa, kuten Nihdin tapauksessa, on otettu käyttöön sisällöltään jonkin verran aiempia projekteja tarkempia aikatauluja. Aikatau-lussa on pyritty tilaajan asettamien katusuunnitelman ja rakennussuunnitelman valmistumis-päivien lisäksi pilkkomaan suunnittelua pienempiin, helpommin aikataulutettaviin palasiin eli tehtäviin. Vaikka Nihdin projekti koetaan haastattelujen perusteella vastaaviin projektei-hin verrattuna aikataulutukseltaan onnistuneeksi, silti Nihdin aikatauluun koetaan tarvetta saada vielä enemmän tehtäviä suunnitelmien tarkistus- ja luovutuspisteiden välille. Tällöin tehtävät ohjaisivat suunnittelutyötä nykyistä paremmin, konsultin projektipäällikkö toteaa.

Ylipäänsä yksittäisten tehtävien määrittely vaikuttaa olevan haastavaa katu- ja rakennus-suunnittelussa. Haastattelujen perusteella tämä liittyy ennen kaikkea siihen, että KS/RS-pro-jekteissa eri tekniikkalajien suunnittelijat edistävät omaa suunnitteluaan samanaikaisesti ja yhteensovittavat suunnitelmia keskenään jatkuvasti. Eri tekniikkalajien suunnittelulla on siis niin vahvoja riippuvuuksia keskenään, että selkeitä yksittäisiä tehtäviä on vaikea erottaa jou-kosta. Eri suunnittelualojen ja -tehtävien välisten riippuvuuksien takia myös tehtävien kestoa on haastavaa määritellä luotettavasti.

Rakennusalalla jokainen projekti on ainutlaatuinen ja siten niiden ominaisuudet vaihtelevat projektista toiseen, mikä on haastavaa projektien aikataulunhallinnan kannalta (Ahuja &

Thiruvengadam 2004). Siksi on ymmärrettävää, ettei katu- ja rakennussuunnitteluprojek-teissa ole vielä olemassa mallia siitä, mitä yksityiskohtaisen aikataulun tulisi sisältää. Tämän diplomityön asiantuntijahaastatteluissa kuitenkin tunnistettiin joitakin tehtäviä, joita tarkem-man aikataulun tulisi pitää sisällään. Esittelen näitä tehtäviä kuvassa 14. Tehtävälistaus voi

toimia katu- ja rakennussuunnittelun aikataulua laativalle henkilölle eräänlaisena aikatau-lun muistilistana siitä, millaisia asioita aikataulutuksessa tulee ainakin ottaa huomioon.

Nykyisten aikataulujen sisältö Aikataulujen sisältötarpeet

Koko projekti Katusuunnitteluvaihe Kokoukset

KS valmis Projektikohtaiset eri tekniikkalajien suunnittelutehtävät

Rakennussuunnitteluvaihe Suunnittelun yhteensovitus

RS valmis -Sisäisesti

Tilaajan kommentointiaika (KS-luonnos) Tilaajan kommenttien korjaaminen KS valmis

KS hyväksytty

Rakennussuunnitteluvaihe

Lähtötietojen mahdollinen tarkentaminen -Pohjatutkimukset

-Maastomittaukset -Muut lähtötiedot

RS-luonnoksen sisäinen tarkastus RS-luonnos valmiina

Tilaajan kommentointiaika (RS-luonnos) Tilaajan kommenttien korjaaminen RS valmis

RS hyväksytty

Kuva 14. Aikataulun muistilista katu- ja rakennussuunnitteluprojekteissa. KS/RS-projektien aikataulujen sisältö nykyisin sekä millaisia tarpeita niiden sisällölle tunnistetaan.

Aikataulun muistilistaan on sisällytetty nykyisissäkin aikatauluissa mukana oleva katu-suunnitteluvaihe ja rakennuskatu-suunnitteluvaihe. Tämä on looginen lähtökohta aikataululle, sillä suunnittelun tuloksena syntyvät lainsäädännön vaatima katusuunnitelma (KS) (MRL 85

§) ja monien kuntien vaatima rakennussuunnitelma (RS) (mm. KYMP 2017). Nämä kaksi suunnitteluvaihetta on tarkemmassa aikataulussa pilkottu vielä pienempiin osatehtäviin.

Muistilistaan sisältyvät nykyisten aikataulujen sisällöstä myös katusuunnitelman ja raken-nussuunnitelman valmistumisajankohdat. Lisäksi muistilistassa otetaan erikseen huomi-oon sellaiset aikatauluun lisättävät asiat, jotka hajautuvat koko projektin ajalle, eivätkä siten sisälly pelkästään katusuunnitteluvaiheeseen tai rakennussuunnitteluvaiheeseen.

Ensimmäinen aikatauluun lisättävä osa on koko projektia alusta loppuun saakka koskevat tehtävät ja tehtäväkokonaisuudet. Haastateltavat mainitsivat useasti, että kokoukset ovat hy-väksi koettu keino rytmittää suunnittelua. Varsinkin sisäisiä kokouksia pidetään tärkeinä tie-donkulun paikkoina. Projektikohtaiset tehtävät tulisi tunnistaa tekniikkalajikohtaisesti.

Tehtävien kesto tulee arvioida kyseisen projektin laajuuden mukaan sekä huomioiden tehol-lisen työajan osuus kaikesta käytettävissä olevasta työajasta. Tämän jälkeen on hyvä tunnis-taa tehtävien keskinäinen järjestys sekä eri tehtävien väliset riippuvuudet. Tavoitteena on luoda kattava tehtäväverkko projektin tehtävistä (Artto ym. 2006)

Projektin aikana suunnitelmia tulee yhteensovittaa. Kokonaisuuteen kuuluvat projektin si-säinen, eri tekniikkalajien välinen suunnitelmien yhteensovitus sekä ulkoinen suunnitelmien yhteensovitus kolmansien osapuolten kanssa. Näitä osapuolia ovat mm. Yhteinen kunnallis-tekninen työmaa -osapuolet (YKT-osapuolet), alueen kiinteistöt ja muut suunnitteluhank-keet. Projektin eteneminen aikataulussa riippuu myös tilaajan päätöksenteosta, sillä mo-nesti suunnitteluratkaisu tarvitsee tilaajan hyväksynnän ennen kuin tarkempi suunnittelu voi edetä tämän pohjalta, mikä tekee siitä portin eli päätöksentekopisteen. Lopuksi aikatauluun tulee lisätä puskurit. Tällöin tehtäviä ja tehtäväkokonaisuuksia voi suorittaa kyseisen pus-kurin eli pelivaran aikana ilman, että projekti viivästyy (Artto ym. 2006). Haastattelujen pe-rusteella tällaisille puskureille on tarvetta, sillä katu- ja rakennussuunnittelussa ilmenee usein sellaisia yllätyksiä, joita ei ollut mahdollista ennakoida ja jotka pidentävät suunnitte-luun vaadittavaa aikaa.

Toinen aikatauluun lisättävä osa on katusuunnitteluvaihetta koskevat tehtävät ja tehtävä-kokonaisuudet. Ensimmäinen näistä on lähtötietojen saaminen tilaajalta heti katusuunnit-teluvaiheen alussa. Erityisen tarkasti tulee ajoittaa tyypillisimmät pullonkaulalähtötiedot:

pohjatutkimukset ja maastomittaukset. Haastatteluissa kävi ilmi, että etenkin pohjatutki-musten tulosten saamisen aikataulu on pitkä, sillä kaupungin pohjatutkijoilla on enemmän tehtävää kuin resurssit antavat myöten. Tämän vuoksi pohjatutkimusohjelman laatiminen tulee sijoittaa heti projektin alkuvaiheille. Esimerkiksi Nihdin projektissa konsultti laati poh-jatutkimusohjelman jo ennen projektin tilausta, mutta silti niiden tulokset tulivat liian myö-hään muuhun suunnitteluaikatauluun nähden. Eli mitä aikaisemmin pohjatutkimukset saa-daan liikkeelle, sitä parempi aikataulun kannalta.

Tehtävä on kriittinen tehtävä silloin, kun monet muut tehtävät ovat siitä riippuvaisia ja kun sen viivästyminen aiheuttaa koko projektin myöhästymisen (Artto ym. 2006). Katu- ja ra-kennussuunnittelussa tällainen kriittinen tehtävä on kadun geometrian suunnittelu, joka täytyy olla valmiina ennen kuin muut tekniikkalajit pystyvät todella edistämään omaa suun-nitteluaan. Lisäksi jokaisella projektilla voi olla omat projektikohtaiset kriittiset tehtävänsä.

Katu- ja rakennussuunnittelun aikataulu on riippuvainen alueen maankäyttöä ohjaavan ase-makaavoituksen aikataulusta. Katusuunnitelma voidaan hyväksyä vasta, kun sitä ohjaava asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Suunnitteluprosessin aikataulu on riip-puvainen myös katusuunnitelman hallinnollisen käsittelyn ja hyväksymisen aikataulusta.

Katu- ja rakennussuunnittelun aikataulutus on käytännön esimerkki tarpeesta integroida maankäytön ja liikenteen suunnittelua entistä paremmin

Suunnitelmien luovutus- ja tarkastuspisteet on hyvä sisällyttää aikatauluun sekä katu-suunnitteluvaiheessa että rakennuskatu-suunnitteluvaiheessa. Nämä pisteet pitävät sisällään sen, milloin konsultti luovuttaa tilaajalle suunnitelmien luonnokset ja lopulliset suunnitelmat. Ai-katauluun tulee myös merkitä, milloin konsultti tarkastaa suunnitelman sisäisesti ennen luo-vutusta ja milloin puolestaan tilaaja tarkastaa suunnitelmat.

Kolmas aikatauluun lisättävä osa on rakennussuunnitteluvaihetta koskevat tehtävät ja teh-täväkokonaisuudet. Kuten edellä todettiin, myös rakennussuunnitteluvaiheeseen lisätään suunnitelmien luovutus- ja tarkastuspisteitä koskevat tehtävät. Viimeistään rakennus-suunnitteluvaiheessa on hyvä myös tarkastella, tarvitaanko suunnittelua varten lisää sellaisia tutkimuksia, mittauksia tai muita lähtötietoja, joiden tarvetta ei vielä aikaisemmassa vai-heessa osattu ennakoida.