Muuttuja Aasian puoleiselta Venäjältä saapuva matkailija
Matkareitti Ruotsi (51%), Pohjoismaiden kiertomatka (19%) Euroopan kiertomatka (16%)
Syy Suomen valintaan reitiksi Halu vierailla Suomessa (49%), pakettimatka (27%), ystävien ja tuttavien suositukset (16%)
Suomen rooli matkaohjelmassa Yksi kohde kiertomatkalla (57%), pääkohde (24%) Matkan järjestämistapa Pakettimatka kotimaasta koko matkareitille (87%)
Matkan luonne Ryhmämatkalla (89%)
Kulkuväline Suomeen linja-auto (78%), lentokone (14%) Suomesta laiva (81%), lentokone (19%)
Matkan tarkoitus Loma
Viipymä Suomessa 2 vrk (65%),
koko matkalla alle viikko (53%) tai viikosta kahteen (36%) Palveluiden käyttö Suomessa Kaupunkinähtävyydet
Suomen tuttuus Vähän tunnettu maa (19% käynyt aikaisemmin) Matkaseura Perheenjäsenet (60%), ystävät (24%), yksin (14%)
3.2. Matkailijatyyppien tunnistaminen kokonaisaineistosta
Haastatteluaineiston perusteella tuotettu kokonaiskuva Etelä-Suomen kautta länteen suuntautuvasta venäläismatkustuksesta osoittaa, että vastaajista kaksi kolmasosaa oli Suomessa siksi, että he olivat kiinnostuneita Suomesta matkakohteena ja kolmasosa oli käyttänyt Suomea puhtaasti kauttakulkuun. Haastatteluaineiston perusteella matkailijat voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1) Suomen pääkohteekseen valinneet matkailijat, jotka käyttivät Suomen-matkan ohella hyväkseen Suomen hyviä yhteyksiä länteen.
2) Suomen yhdeksi kiinnostavaksi kohteeksi valinneet matkailijat, jotka ovat valinneet Suomen gateway-reitiksi länteen. Valtaosa tähän ryhmään kuuluvista matkailijoista ilmoitti syyksi Suomen valintaan reitiksi, että Suomi kuului valmiiseen pakettiin. Vaikka reitti oli matkatoimiston suunnittelema, niin Suomesta oltiin kiinnostuttu matkakohteena.
3) Jonkun muun maan päämatkakohteekseen valinneet kauttakulkumatkailijat, jotka matkustavat kohteeseensa Suomen kautta ainoastaan kustannussyistä tai reitin nopeuden vuoksi.
Kahta ensimmäistä ryhmää edustaneet matkailijat saapuivat Suomeen yleensä maitse linja-autolla, junalla tai henkilölinja-autolla, ja jatkoivat matkaansa laivalla kohti Ruotsia. Kolmannen ryhmän matkailijat olivat yleisemmin transfer-lentomatkustajia. Varsinaiset välittäjäalueen palveluja hyödyntävät matkailijat, siis gateway-matkailijat, kuuluvat kakkosryhmään.
Tutkimuksessa arvioidaan kuitenkin myös kahta muuta matkailijaryhmää, sillä Suomea kauttakulkualueena pitävien matkailijoiden joukosta saattaa löytyä potentiaalisia gateway-matkailijoita. Lisäksi Suomea pääkohteena pitävien matkailijoiden näkemykset voivat olla arvokkaita Suomen matkailuattraktioiden kehittämisessä. Seuraavissa kappaleissa analysoidaan kunkin matkailijatyypin ominaispiirteitä.
3.2.1. ’Suomi on gateway-kohde matkalla kolmansiin maihin’ –matkailijatyyppi Tutkimusaineiston perusteella venäläinen gateway-matkailija on lomamatkailija, joka on matkustamassa Suomesta eteenpäin kolmansiin maihin. Suomi on tällöin yksi kiinnostava kohde kiertomatkalla. Gateway-matkailijoiden osuus koko aineistosta oli puolet.
Lähtöalueittain tarkasteltuna suurin osa gateway-matkailijoista oli kotoisin Pietarin alueelta, mutta joukossa oli paljon matkailijoita myös Moskovan alueelta, muualta Euroopan puoleiselta Venäjältä sekä Aasian puoleiselta Venäjältä. Gateway-matkailijoista vain hieman yli puolet oli käynyt Suomessa aikaisemmin. Selkeästi kuitenkin korostui se, että Pietarin alueelta tulleille Suomi oli jo tuttu maa, mutta muille suhteellisen ”uusi kohde”.
Suosituin matkakohde oli Ruotsi (58%). Suosittuja olivat myös Pohjoismaiden kiertomatka (27%), joka tavallisesti sisälsi kaikki neljä Pohjoismaata tai SuomiRuotsiTanska -yhdistelmän ja pitkät Euroopan kiertomatkat (9%), jotka sisälsivät tavallisesti 4-8 maata.
Euroopan kiertomatkojen pääkohde oli usein Ranska (Pariisi). Suurin osa gateway-matkailijoista oli ryhmämatkailijoita (82%), jotka olivat ostaneet pakettimatkan kotimaasta koko matkareitille. Kolme neljäsosaa Suomeen saapuvista gateway-matkailijoista käytti matkantekoon linja-autoa, loput tulivat junalla, omalla autolla tai lentokoneella.
Lentokoneella saapuneet lähtivät myös lentäen, muut jatkoivat matkaansa laivalla.
Gateway-matkailijat olivat selkeästi lomamatkailijoita, sillä yhdeksän vastaajaa kymmenestä piti lomaa matkan syynä niin Suomessa kuin muissakin maissa. Matkan kesto jäi gateway-matkailijalle lyhyeksi, pääsääntöisesti Suomessa viivyttiin 1-3 vuorokautta, vaikka koko matka kesti pääsääntöisesti vajaan viikon. Majoituspalveluita käytti Suomessa kuitenkin joka viides matkailija. Gateway-matkailijat matkustivat useimmiten perheenjäsenten ja ystävien kanssa, mutta moni matkusti myös yksin tai työkavereiden kanssa.
Pakettimatkan ostaminen ja kiinnostus Suomeen matkakohteena olivat yleisimmät syyt, miksi vastaajat olivat valinneet reitin Suomen kautta. Myös reitin nopeus sekä ystävien ja sukulaisten suositukset olivat vaikuttaneet matkapäätökseen. Gateway-matkailijoista 97%
oli käyttänyt jonkinlaisia palveluita tai nähtävyyksiä Suomessa ollessaan. Suosituimpia olivat sightseeing ajelut, matkailunähtävyydet ja kirkot eli tyypillistä kaupunkimatkailua.
Usein pakettimatkaan sisältyy juuri kaupunkikiertoajelu, joissa ryhmän oppaan johdolla kierrettään läpi tärkeimmät nähtävyydet. Suosittuja olivat myös ostokset, historialliset paikat ja vesipuistot. Joka viides matkailija myös käytti ravintoloita, majoituspalveluita ja vieraili museossa. Gateway-matkailijoille Suomi oli vastannut odotuksia ja 94% oli ollut erittäin tai melko tyytyväisiä Suomen matkailupalveluihin. Gateway-matkailijoille parasta Suomessa oli puhtaus, turvallisuus, ystävällisyys ja luonto. Eniten harmittamaan oli jäänyt hintataso ja sää. Puolet gateway-matkailijoista koki, että Suomen matkailutarjonnasta oli etukäteen saatavilla hyvää informaatiota, kolmasosa oli sitä mieltä, että informaatiota oli saatavilla, mutta se ei ollut riittävää tai kaikilta osin hyödyllistä. Reilu 10% ei edes ollut yrittänyt hankkia informaatiota etukäteen ja vain 5%:n mielestä informaatiota oli saatavissa vähän tai ei lainkaan.
Kiinnostus vaihtoehtoisia matkareittejä kohtaan oli kaikissa matkailijaryhmissä vähäistä, mutta gateway-matkailijat olivat muita ryhmiä huomattavasti kiinnostuneempia kokeilemaan eteläisempiä reittejä, erityisesti Puolan ja Viron kautta. Puola koettiin ennen kaikkea kiinnostavaksi maaksi. Virossa oli kiinnostavuuden ohella ystäviä tai sukulaisia ja sijainti nähtiin hyväksi. Vajaa neljännes vastaajista oli kiinnostunut matkustamaan kohteeseen suoraan kotimaasta. Monet halusivat kuitenkin varta vasten matkustaa Suomen kautta, sillä vaikka reitti oli usein matkatoimiston suunnittelema, niin Suomi koettiin itsessään kiinnostavaksi kohteeksi. Suomen kautta pääsee helposti Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Gateway-matkailijat olivat myös muita ryhmiä kiinnostuneempia Itämeren alueesta lomakohteena. Eniten kiinnostusta oli Pohjoismaita kohtaan, joista kiinnostavin oli Ruotsi, seuraavina Norja, Tanska ja Suomi. Itämeren eteläpuolisista maista kiinnostavimpia olivat Puola ja Viro, joskin Itämeren eteläpuolisten alueiden kiinnostavuus jäi kauaksi Pohjoismaiden kiinnostavuudesta. Pitkillä Euroopan kiertomatkoilla matkan pääkohde on yleensä Keski- tai Etelä-Euroopassa, mutta siitä huolimatta Pohjoismaisistakin kohteista oltiin kiinnostuneita.
Gateway-matkailijat olivat demografisesti hyvin samanlaisia Suomi-matkailijoiden kanssa.
Voidaan kuitenkin todeta, että gateway-matkailijat olivat iän perusteella jakautuneet heterogeenisesti kaikkiin ryhmiin, eniten oli 25-34-vuotiaita kuten muissakin ryhmissä.
Joukossa oli muita ryhmiä enemmän naisia ja yksinasuvia. Ammatilliselta asemaltaan gateway-matkailijat olivat yleisemmin asiantuntijatehtävissä tai johtavassa asemassa.
Taulukkoon 17 on koottu yhteenvetona gateway-matkailijalle tyypilliset piirteet. Gateway-matkailijan yksityiskohtaisempi profiili on esitetty liitteessä 2 (jossa myös transit-matkailijan ja Suomi-transit-matkailijan profiilit).